Olimme maanantaina 27.10 vierailulla mainostoimista Parooninmäen Moukarissa. Vuonna 1995 toimintansa aloittanut mainostoimisto sijaitse Riihimäellä Punaisessa Talossa. Yrityksessä työskentelee yhteensä 9 henkilöä, joista 3 on tällähetkellä perhevapailla.Yrityksellä on selkeät ja hyvät nettisivut sekä facebook-sivu. Nettisivuja ollaan myös uudistamassa piakkoin.
Yrityksen toimisto on vanhassa rautatieläistentalossa, jossa ammattiyhdistys piti tilaisuuksia, muun muassa konsertteja ja näytelmiä. 1907 Punainen talo muutettiin kokoustiloiksi ja lastentarhaksi. Toimiston seinillä oli julisteita mainostoimiston tehdyistä mainoksista, suurimmaksi osaksi ne olivat golf-aiheisia.
Yhteysjohtaja Kari Häti kertoi meille laajasti yrityksen toiminnasta. Asiakkaista, työnkuvasta ja normaalista arkipäivästä työpaikassa. Yritykset asiakkaita ovat muun muassa Suomen Golfliitto ry, Rukakeskus Oy ja SAKO OY, joka on yrityksen yksi suurimmista asiakkaista. Mainostoimisto keskittyy pääosin juliste-tyyppisiin mainoksiin,eikä tee esimerkiksi televisiomainoksia eikä myöskään lapsille suunnattuja mainoksia.
Häti kertoi meille myös jäätelömainoksestaan/ kampanjasta, jonka yritys oli tehnyt Unilever Finland Oy:lle muutama vuosi sitten. Jäätelöpakkauksen kannessa on Suomi ja Ruotsi vastakkain, niinkuin silloisten jääkiekon MM- kisojen aikana. Kampanjaan kuului myös julisteita sekä Facebook mainos, jossa tykättiin joko Suomesta tai Ruotsista ja katsottiin kumpi voitti, eli sai enemmän tykkäyksiä.

Sanna & Siiri

Lakulätkä-jäätelöpaketti
Kuva: Siiri franssi

Yhteysjohtaja kari Häti
Kuva: Siiri Franssi

   Kävimme Aamupostin toimituksessa Hyvinkäällä 9.10 torstaina. Siellä meille toimistusta esitteli Aamupostin vastaava päätoimittaja Joonas Romppainen, jolta saimme kysyä kysymyksiä Aamupostista.

   Aamupostilla on yhteensä kaksi toimitusta, Hyvinkäällä ja Riihimäellä. Aamupostissa on hyvinkään toimituksessa tällähetkellä noin 20 toimittajaa ja sen lisäksi mm. taittotyöntekijät ja oma valokuvaaja. Lehdellä oli pysyvä urheilutoimitus, mutta muuten toimittajien työt ja aiheet vaihtelevat.

   Romppanen kertoi meille, että Aamuposti on ennenkaikkea paikallislehti ja jutut pyritäänkin pitämään paikallisina ja hyvinkääläisiä koskevina asioina. Romppainen kertoi meille mielipiteitään sosiaalisesta mediasta ja journalistin ammatista sekä omista työtehtävistään. Vastaava päätoimittaja vastaa lähinnä lehden kokonaisuudesta ja ulkomuodosta. Myös journalistiksi kouluttautumisesta oli puhe. Journalistiksi valmistuu paljon, ja ehkä jopa liikaakin, sillä töitä ei luonnollisesti ole kaikille tarjolla.

    Romppainen kertoi meille, että lehtien kuvat ovat yleensä lehden valokuvaajan ottamia, mutta toimittajatkin joutuvat joskus ottamaan valokuvat itse juttuihinsa. Kokoustilan seinille olikin ripustettu vanhoja aamuposteja, joista hän esitteli meille hyviä ja huonoja kuvia. Hyvä kuva on lehdessä sellainen, jossa on liikettä mukana. Romppainen puhui meille myös valokuvaamisen säännöitä; mistä paikoista ja kenestä saa ottaa kuvia.

   Saimme nähdä lehden uuden tabloid version, joka oli pienempi kuin tämänhetkinen lehti. Tabloid versiossa oli harmaita kohtia siellä täällä, joiden paikoille myöhemmin tulee mainoksia ja ajankohtaisia juttuja.

   Pääsimme tutustumaan myös lehden taittoon, joka tapahtui tietokoneilla eikä se näyttänyt ollenkaan niin hienolta miltä sana "taitto" kuulostaa. Se oli juttujen ja kuvien sovittelemista oikeille paikoille sekä sopiviin kohtiin.

   Lopuksi saimme myös kuvata lehden toimitusta vapaasti.   

Siiri  

Taitto

Kävin katsomassa David Fincherin ohjaaman jännityselokuvan Gone Girl. Elokuva pohjautuu Gillian Flynnin samannimiseen kirjaan ja Flynn on myös käsikirjoittanut elokuvan. Kaksi ja puoli tuntisessa elokuvassa päärooleja näyttelevät Ben Affleck ja  Rosamund Pike. Suomen ensi-iltansa Gone Girl sai lokakuun alussa ja elokuva on saanut kriitikoilta maailmanlaajuisesti positiivisen vastaanoton.

Elokuvan juoni on monisäikeinen ja yllättävät juonenkäänteet seuraavat toinen toisiaan. Tarina alkaa siitä kun Nick Dunne tajuaa vaimonsa Amyn kadonneen heidän kodistaan parin viidentenä hääpäivänä. Katoamista aletaan selvittää rikoksena,  joka saa paljon mediahuomiota. Epäilyttävät seikat Amyn  katoamisessa johtavat siihen, että hänen aviomiestään aletaan  syyttää katoamisesta ja mahdollisesta murhasta. Nickin selvittäessä vaimonsa salaperästä katoamista hän tajuaa, että  kaikki ei ole sitä miltä aluksi näyttää.

Jännittävässa trillerissä Nick huomaa vaimonsa olevan aivan eri ihminen kuin johon hän rakastui. Elokuva kuvaa palasiksi hajonnutta, epätervettä avioliittoa, jossa joutuu jopa pelkäämään oman henkensä puolesta. Yksi elokuvan kantavista teemoista onkin avioliitto ja sen hajoaminen. Kauniin ulkokuoren alla piilee valheita, pettämistä ja juonittelua toisen selän takana.

Elokuva käsittelee toista, nykypäivänä varsin ajankohtaista teemaa julkisuutta ja median voimaa. Amyn katomainen saa paljon huomiota mediassa. Epäilyjen kohdistuessa Nickiin hän joutuu miettimään omaa esiintymistään mediassa ja koittaa saada ihmiset puolelleen saadakseen heidät vakuuttuneiksi hänen syyttömyydestään. Tapahtumia seurataan koko elokuvan ajan myös mediassa ja se tuo mielestäni elokuvaan todellisuuden tuntua. Jos todellisessa elämässä tapahtuisi jotain samankaltaista siitä varmasti uutisoitaisiin laajasti.

Mielestäni Rosamund Piken näyttelijänsuoritus on huippuluokkaa. Amy on alusta asti hahmona mystinen ja arvaamaton. Hänet nähdään monenlaisissa tunnetiloissa ja ulkonäkökin vaihtelee. Pike on onnistunut luomaan kuvankauniin hahmon, joka viettelee kauniilla sanoilla, mutta voi seuraavassa hetkessä käydä aggressiivisesti kimppuun. Amy on ennen kaikkea laskelmoivan kylmä, pelottavan kekseliäs ja hullu.

Elokuva on mielestäni turhan pitkä eikä onnistu pitämään katsojaa otteessaan sataprosenttisesti koko kahden ja puolen tunnin ajan. Vaikka tapahtumat tempaavat mukaansa on joissain kohdin pitkävetesiäkin kohtauksia. Olin lukenut elokuvasta ylistäviä kommentteja ja blogitekstejä, joten odotukseni olivat korkealla. Gone Girl osoittautui todella hyväksi ja ehdottomasti katsomisen arvoiseksi elokuvaksi, muttei kuitenkaan yltänyt listallani elokuvien parhaimmistoon. Elokuvan loppuratkaisu jäi mielestäni auki ja tunnelma lopussa on uhkaava. En kuitenkaan pidä sitä huonona asiana vaan päinvastoin se antaa tilaa katsojan omalle mielikuvitukselle. Miten tarina jatkuu?

Sanna

Vierailimme torstaina 9.10 Aamupostin Hyvinkään toimituksessa. Aamupostista ja lehden tekemisestä meille kertoi vastaava päätoimittaja Joonas Romppainen. Vastaava toimittaja vastaa lehden sisällöstä ja sen luotettavuudesta.

Aamupostilla on yhteensä 20 työntekijää eli toimittajaa ja yksi päätoiminen kuvaaja. Lehdellä on toimitus sekä Riihimäellä että Hyvinkäällä. Toimittajat seuraavat muita tiedotusvälineitä kuten Helsingin Sanomia ja heidän palkkansa on keskiverto suomalaisen palkka.Lehden taitoksi kutsutaan sitä kun kuvat ja teksti asetellaan sivuille tietokoneen näytöllä. Pääsimme seuraamaan taittoa, joka on kuin palapelin kokoamista.

Saimme nähdä uuden tabloid-version, jossa lehti alkaa ilmestyä ensi vuonna. Keskustelimme alan tulevaisuuden näkymistä. Sosiaalinen media ja verkkojulkaisut tulevat yhä suositummiksi ja lehtien levikki laskee. Alan täytyy pysyä kehityksen tahdissa.

Romppainen kertoi, että alalle on Suomessa tarjolla todella hyvää koulutusta. Toimittajaksi voi opiskella sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa, jossa keskitytään erityisesti käytännön puoleen. Kilpailu työpaikoista on kovaa, mutta Romppainen suosittelee alaa silti. Puhuimme myös yleisesti nuorten uranäkymistä ja kehittyvästä työelämästä. Uusia ammatteja syntyy koko ajan ja työmaailma muuttuu.

Romppainen puhui myös valokuvauksesta. Kokoushuoneessa, jossa istuimme oli seinillä esimerkkejä onnistuneista lehtikuvista ja ei niin onnistuneista. Hyvässä kuvassa kuvattava on rento ja kuvassa on jonkun verran liikettä.

Vierailu oli mielestäni todella onnistunut ja mielenkiintoinen. Toimittajaa minusta tuskin tulee, mutta oli silti mielenkiintoista kuulla ammatista ja lehden tekemisestä. Romppainen kertoi asioista selkeästi jutellen ja toimituksessa tuntui olevan mukava ilmapiiri.

Sanna

toimituksen tiloja kuva:Sanna Friman

Toinen blogipostaus kirjoitettuna! 

Sain tehtäväksi kirjoittaa Journalistin ohjeista n. 200 sanan pituisen tekstin.

                                                                              

Journalistin tehtävänä on tuottaa sisältöä erilaisiin tiedotusvälineisiin ja välittää tietoa lukioilleen ja kuulioilleen. Toimittajalla on vastuu noudattaa Journalistin ohjeita http://www.journalistiliitto.fi/pelisaannot/journalistinohjeet/ , jotka Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys on hyväksynyt. Toimittaja on vastuussa tuottamastaan sisällöstä lukioilleen ja kuulioilleen. Yhteiset pelisäännöt on hyvä olla, koska ihmiset saavat suurimman osan tiedostaan tiedotusvälineiden kautta ja on pidettävä huoli, että tiedot ovat luotettavia ja, että haastattelussa sekä tiedonhankinnassa on toimittu asiaan kuuluvalla tavalla.

Journalistin on siis pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Hän ei saa käyttää hyväkseen muiden keräämiä tietoja vaan muiden tekemiä tekstejä lainatessa täytyy lähde mainita. Journalistin on myös kerrottava ammattinsa haastattelutilanteessa.Jos haastateltava ei tietäisi olevansa haasteltavana olisi tilanne hänen kannaltaan epäreilu.

Haastateltavalla on muitakin oikeuksia, kuten esimerkiksi se, että haastateltavan on etukäteen saatava tietää missä yhteydessä hänen lausumaansa aiotaan käyttää. Usein varsinkin julkisuuden henkilöt joutuvat jälkikäteen harmikseen huomaamaan, että heidän lausumaansa on käytetty väärin ja lukijalle on välittynyt väärä kuva. Haastateltavalla on myös oikeus pyytää tarkastaa lausumansa ennen sen julkaisemista.

Uutisen otsikolle on löydyttävä tae uutisen sisällöstä. Otsikko ei siis saa olla aivan ”tuulesta temmattu”. Usein houkuttelevat otsikot johtavat lukijan harhaan, eivätkä vastaa jutun oikeaa sisältöä.

Journalistin työhön saattaa liittyä myös valokuvaamista ja siinäkin on omat sääntönsä http://vartijavahti.wordpress.com/valokuvaaminen/. Julkisella paikalla on luvallista kuvata yksittäisiäkin ihmisiä. Julkisia paikkoja ovat niin puistot kuin rautatieasematkin. Kotirauhan piiriin eli paikkoihin, joissa ei saa kuvata vapaasti kuuluvat esim. asunnot ja hotellihuoneet. Näillä säännöillä pyritään suojelemaan ihmisten yksityisyyttä.

Sanna

Täällä kirjoittelee kaksi abia aivan uutukaista blogia. Blogimme tarkoituksena on toimia portfoliona äidinkielen medikurssilla. Postauksia on tulossa mediaan liittyvistä aiheista muun muassa raportteja vierailuista ja henkilöhaastattelu.

Sanna

kuva vuodelta 2011